Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 15. syyskuuta 2012

Chioggiosta Lidoon - vääriä luuloja mutta Lidossa ollaan :)

Aamun tunnelmia...

Aallot lyö aika kovaa rantaan, tämä on varmaan suosittusurffaus paikka, ja eilen kun tultiin niin ainoat ihmiset meressä oli kitesurffareita. Horisontissa näkyy ilmeisesti Eurganei -kukkulat, ja tosi monta isoa laivaa, näyttää joltain rahtialuksilta, mutta ne ei tunnu liikkuvan mihinkään. Lueskelin tuossa jotain Chioggian esitettä, siinä sanotaan että Chioggia on etelälaguunin helmi, joka pitää löytää, jota suojellaan ja jota tullaan rakastamaan. Mietityttää, että kuinka kovien aineiden vaikutuksessa tyyppi on ollut tuota kirjoittaessaan, ei ihan kuvaus kolahda. No ilmeisesti tässä on suojeltu vesialue, jossa kalastaminen ei ole sallittua, mutta sinne pääsisi sukeltamaan. Toisaalta kyllä houkuttelisi käydä katsomassa mitä pinnan alta täällä löytyy, mutta taitaa jäädä olosuhteiden takia kokeilematta.

Monza sanoi, että paikka tuo mieleen jonkun Bulgarian rantakohteen, mulle tuli mieleen ohjelma jonka joskus näin natsisaksan aikaisesta kolhosta Hitlerin rakennuttamasta lomakompleksista joka seisoo tyhjänä itämeren rannalla. Täällä on paljon parhaat päivänsä nähneitä betonisia hotelleja ja aamiaisen jälkeen voi myös sanoa että täällä on myös paljon töykeitä parhaat päivänsä nähneitä saksalaisia. Ehkä siitä tulee mielleyhtymä tuohon natsien lomakompleksiin.

Mutta aamiainen on tähän mennessä runsain, eli on näissä saksalaisten hotelleissa etunsa. Tänään ei ole tarkoitus fillaroida kovin pitkää matkaa, mutta kunhan Monza herää ja käy vetäsemässä ensimmäistä kertaa tarjolla olevat pekonit, niin lähdetään etsimään satamaa josta pääsisi seuraavalle saarelle. Luulen vaan, että sitä etsiessä matkaa kertyy taas usea kymmenen kilometriä ihan huomaamatta, ja saattaa olla että on toiveajattelua seuraavan saaren eli Pellestriinan yöpaikasta. Ei tiedetä koko saaresta mitään, siis onko siellä muuta kuin tie läpi ja seikkailuarvon vuoksi ei edes oteta selvää, tulkoon yllätyksenä. :-) Joten voi olla että herätään huomenaamuna Lidosta tai Venetsiasta, eikä ole sekään vielä ollenkaan sanottua mennäänkö sinne lautoilla ja saaria pitkin fillaroiden tuo parikymmentä kilometriä, vai manteretta fillaroiden reilut 50km? No eipähän ole tylsää. :-)

--------- (pahoittelut puuttuvista ààkkòsistà)

Korjausta noihin aamun ja eilisen kommentteihin Chioggiosta tààltà Lidosta. Olimme eilen tarkalleen ottanen paikassa nimeltà Sottomaria (parin kilsan pààssà Chioggiosta), jonka nimesimme samantien Sottamariaksi paikan luonteen ja yleisen viihtyvyyden vuoksi. Tànààn fillaroimme Chioggion kaupunginosaan, joka osoittautui todellisuudessa oikein mukavaksi paikaksi, kuin joku pikku-Venetsia. Paljon vanhaakaupunkia, pienià jokia, siltoja jokien yli. Aamulla suuntasimme sitten kohti lauttasatamaa ja sità kautta kohti Pellestriinan saarta, josko sieltà lòytyisi seuraavan yòn hotelli. Ennen laivamatkaa kàvimme tarkistamassa vàhàn yli kilometrin pituisen aallonmurtajan, jossa oli ihan tajuttoman kova sivuvastatuuli. Aallonmurtajan leveys oli ehkà pari metrià ja pituus tosiaan aika tarkalleen 1,3 kilometrià. Toisella puolella vaahtopàiset aallot lòivàt vasten muuria, toisella puolella kitesurffarit vetivàt voltteja todella pitkàn hiekkabiitsin isoissa rantatyrskyissà. Aallonmurtajan pààssà oli majakka ja ihmisià paljon matkan varrella. Suosittu ulkoilupaikka kaiken kaikkiaan.

Tuo kyseinen biitsi muuten oli varsinainen kokemus. Nyt kun sesonki on tààllà ohi, se toi mieleen vanhan leffan, olikohan nimeltà Viimesellà rannalla, joka kertoo siità miten ydinlaskeuma etenee pitkin maapalloa ja erààn perheen viimeisistà pàivistà Australian rannikolla tàtà pilveà odottaessa, missààn ei ketààn mutta silti nàyttàà kuin paikka olisi juuri tyhjentynyt... Ihmeellinen paikka, autioita hiekkarantoja, halvan nàkòisià leirintàalueita vierivieressà, turistirysàà... tyhjià parkkipaikkoja ja kaikki lokeroitu ihmeellisillà tuuliaidoilla. Aidat olivat kyllà ilmeisesti hyvin tarpeen, koska mereltà puhalsi todella kova tuuli ja ilmassa lensi hienoa hiekkapòlyà aidoista huolimatta. Silti nàkemisen arvoinen!

Lauttamatka oli oikein mukava, pienellà nopealla lautalla pààstiin parissakymmenessà minuutissa seuraavalle Pellestriinan saarelle. Jo samantien paikka nàytti hyvin hiljaiselta. paljon peri-italialaisia idylisià taloja, rantabulevardia, muutama kahvila... mutta ei hotelleja. Pààstà pààhàn kilometrejà kertyi noin 10, oikein mukava fillarointimaisema ja -reitti, mutta ei todellakaan yhtààn hotellia koko saarella... joten ei muuta kuin Lidoon sitten! Saaren pààssà lauttasatamassa nautittiin paikalliset panniinit lauttaa odotellessa, samalla pakoilimme ampiaisia, joita riitti kuin suomessa itikoita! Oli muuten ihmeellinen paikka taas... tie loppui saaren pààhàn, ja siellà tuli vastaan parinkymmenen metrin mittainen asuntovaunun nàkòinen hòkòtys, jossa kaikkein eniten oli tarjolla jàykkàà viinaa :) Kaikki puolityhjàt pullot aseteltu tyylikkààsti vitriiniin, hinnat esillà ja valikoimaa riitti! No, madame valmisti meille kyllà maittavat panniinit oluiden kera, mieleen jài kuitenkin ne ampiaiset ja runsas tarjonta viinasta! Kukahan niità tàltà madamelta ostaa, kun sen puolen tunnin aikana lauttaa odotellessamme paikalla ei nàkynyt ketààn muuta. Signorina katseli vain italiaksi dubattua Kauniita ja rohkeita oikein tyytyvàisenà :)

Koska hotellia ei lòytynyt Pellestriinasta, pààdyimme sitten Lidon saarelle pàivàn etuajassa :) eikà haittaa, saimme etukàteen varaamastamme hotellista ensi yòksi saman huoneen, eli nyt vietetààn sitten loppuloma tààllà Lidon saarella tehden piitkià pàivàmatkoja làhellà nàkyvààn Venetsiaan, joka nàkyy jo tosiaan tuossa kivenheiton pààssà, samoin kuin erinomaisen tyylikkààn nàkòiset risteilyalukset. Ja hotellikin on oikein mukava, samoin huone... barokkityyliin taas sisustettu, ilmastointi, oma iso kulmaterassi... herkullisen oloisia ravintoloita làhellà, samoin kauppa josta tankata jààtelòà ja viinià... :) mità muuta voi kaksi matkalaista vaatia, varsinkin kun matkamme pààkohde nàkyy ja odottaa ihan tuossa vieressà :)

Eli kàytànnòssà tàmàn reissun fillaroinnit on nyt sitten fillaroitu, takana on reilut 500 km (huomenna lasketaan tarkat kilometrit) hyvin erilaista reittià ja maisemaa. Nyt on aika rauhoittua, nauttia maisemista, hyvàstà olosta, Venetsian romantiikasta... toki todella suurta nautintoahan koko tàmà matka on tàhànkin asti ollut. Ja jotenkin, kuten tànààn juteltiin, on toisaalta vàhàn kaihoisaa kun nyt ollaan perillà... enàà ei aamulla mietità pàivàn seuraavaa etappia, reittisuunnitelmaa, kysellà alkuasukkailta suuntaa... kukahan se viisas oli joka sanoi ettà ei se pààmààrà vaan se matka... pàtee kaikessa :) silti, tààllà Lidon saarella on nyt kaksi oikein tyytyvàistà ja onnellista ja sitkeàtàkin matkaajaa, jotka nauttivat nyt neljà pàivàà kaikesta mahdollisesta mità Lidolla ja Venetsialla on tarjolla :)
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti